Sit jossain vaiheessa lenkkiä me törmättiin tämmöseen ihanaan tyttöön kanssa. Äiskä ei ihan tarkasti muista, mutta sen nimi oli varmaankin Muusa. Mutta ihana kaveri joka tapauksessa.
Inkaa ei kauheesti kiinostanut. Mut se oli iloinen, kun jatkettiin yhdessä lenkkii. Se halusi olla vaan mun kaveri, vaikkei vihanen ollut muillekaan :)
Oli kyllä kiva lenkki. En silti väsynyt yhtään niin paljon kun äiti olisi toivonut :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti