Näin viime yönä unta meidän tulevasta vauvasta. Se oli NIIN ihanaa, että mulla oli koko ajan vaan tosi hyvä olo. Heräsin itsekseni puoli seitsemältä ja ensimmäistä kertaa koko viikolla oli hyvä mieli kun heräsin. Ehkä alan vaan näkemään joku yö unia tulevasta vaavista.
Yhdessä me vaan unessa köpöteltiin puistossa ja joka paikassa ja se oli ihanasti sylissä tai viekussa koko ajan ja oli kaikin puolin tosi täydellinen pikkuinen. Nimistä sen verran, että mikäli vauva on tyttö, siitä tulee Henni ja jos poika, niin yksi vahva nimiehdotelma on Kola. Mutta lopullisia päätöksiä tehdään tietenkin vasta kun tulokas on tavattu irl...
perjantai 9. toukokuuta 2008
keskiviikko 7. toukokuuta 2008
Masentaa
Tänä aamuna on sellainen olo, ettei meille mitään pentua varmaan ikinä tulekkaan... Tuntuu ihan ylitsepääsemättömän vaikealta löytää juuri se oikea risteytys ja pentu. Jos sen oikean löytääkin, niin ei ole ollenkaan varmaa, että saa pennun juuri siitä risteytyksestä. Hankalaa.
Olen vakavissani miettinyt tuontipentua. Osittain siksi, että HALUAN pennun mahdollisimman pian ja toisaalta siksi, että samalla voisi (jos hyvin käy) Suomen geenipooli laajentua. Tämä jälkimmäinen tietysti tarkoittaa sitä, että koiran tulisi olla kaikinpuolin terve (ja sitä tulisi käyttää jalostukseen). Se, että toisin pennun ulkomailta, ei tietenkään tarkoita sitä, että toisin minkä tahansa auton peräkonttikoiran matkoilta tullessani. Edelleen painotan (myös itselleni), että terveysasiat ovat kaiken a ja o. Osittain juuri tämä tekee pennun löytymisestä vielä hankalampaa, koska kaikki kasvattajat eivät todellakaan testaa koiriaa, joten mitään takuita ei ole. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että kaikki koirat (ja tässä tapauksessa puhun pääosin bulleista (mini)) pitäisi testata ainakin silmät, kuulo, munuaiset, lonkat, kyynärät, polvet, sydän. Varmaan jotain unohtui, mutta ainakin minien osalta silmät ovat erityisen tärkeät.
On tämäkin. Ehkä helpottuu, ja saataisiin edes jouluksi vauva kotiin :/
Olen vakavissani miettinyt tuontipentua. Osittain siksi, että HALUAN pennun mahdollisimman pian ja toisaalta siksi, että samalla voisi (jos hyvin käy) Suomen geenipooli laajentua. Tämä jälkimmäinen tietysti tarkoittaa sitä, että koiran tulisi olla kaikinpuolin terve (ja sitä tulisi käyttää jalostukseen). Se, että toisin pennun ulkomailta, ei tietenkään tarkoita sitä, että toisin minkä tahansa auton peräkonttikoiran matkoilta tullessani. Edelleen painotan (myös itselleni), että terveysasiat ovat kaiken a ja o. Osittain juuri tämä tekee pennun löytymisestä vielä hankalampaa, koska kaikki kasvattajat eivät todellakaan testaa koiriaa, joten mitään takuita ei ole. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että kaikki koirat (ja tässä tapauksessa puhun pääosin bulleista (mini)) pitäisi testata ainakin silmät, kuulo, munuaiset, lonkat, kyynärät, polvet, sydän. Varmaan jotain unohtui, mutta ainakin minien osalta silmät ovat erityisen tärkeät.
On tämäkin. Ehkä helpottuu, ja saataisiin edes jouluksi vauva kotiin :/
sunnuntai 4. toukokuuta 2008
Ai niin
Erään kasvattajan kanssa olen ollut enemmänkin yhteyksissä, mutta mitään lopullista ei vielä ole sanottu puolin eikä toisin. Tosin mulle ei tuottaisi kyllä yhtään tuskaa lyödä hommaa virallisesti lukkoon. Eli muidenkin kanssa jutustelu jatkukoon.
On tää vaan aika kamalaa... Olo on kuin lotonneella, mutta menee vaan TOSI paljon kauemmin ennen kun saa vastauksia. Sitä vaan koko ajan juoksee koneella päivittämässä sähköpostit ja katsomassa mesen, että olisko jonnekin tullut edes jotain viestiä. Rankkaa puuhaa sanon minä :/
On tää vaan aika kamalaa... Olo on kuin lotonneella, mutta menee vaan TOSI paljon kauemmin ennen kun saa vastauksia. Sitä vaan koko ajan juoksee koneella päivittämässä sähköpostit ja katsomassa mesen, että olisko jonnekin tullut edes jotain viestiä. Rankkaa puuhaa sanon minä :/
Kuumotus kovenee
Tänään pääsin hoitamaan pentukuumettani Tepon avulla. Meidän piti mennä bullipatikalle Pyynikillä, mutta valitettavasti kukaan ei saapunut Tepon seuraksi. Onneksi Sani tyttö oli Hervannassa heti valmiina lenkki/leikkituokioon, joten ajelimme Hervantaan ja haimme Sanin leikkikaveriksi Tepolle :)
Teppo suruissaan katseli kaukaisuuteen, mutta ystäviä ei näkynyt :(
Eikä Teppo meinannut malttaa edes istua...
Mutta ehti se sentään välissä käydä halimassa bullikuumeista Kiikiä :) melkeen jo alkoi väsyttämään tämä vahtaaminen...
Kiitos Sannalle kuvasta!
Pussailtiin me kanssa vähän :D
Kiitos Sannalle kuvasta!
Ja sitten Kiiki van pussaili Teppoo...
Kiitos Sannalle kuvasta!
Mutta sitten Teppo pääsikin jo Hervantaan Sanin luokse. Ja kylläpä olivat molemmat iloisia kohtaamisesta!
Kiitos Sannalle kuvasta!
Sanilla ja Tepolla oli taas tosi kivaa :)
Tässä minä ja Saniainen kalliolla.
Kiitos Sannalle kuvasta!
Löydätkö kuvasta bullin? :D
Tässä me tytöt ihmetellään tepon ehtymätöntä energiavirtaa :)
Kiitos Sannalle kuvasta!
Teppo suruissaan katseli kaukaisuuteen, mutta ystäviä ei näkynyt :(
Eikä Teppo meinannut malttaa edes istua...
Mutta ehti se sentään välissä käydä halimassa bullikuumeista Kiikiä :) melkeen jo alkoi väsyttämään tämä vahtaaminen...
Kiitos Sannalle kuvasta!
Kiitos Sannalle kuvasta!
Kiitos Sannalle kuvasta!
Kiitos Sannalle kuvasta!
Tässä minä ja Saniainen kalliolla.
Kiitos Sannalle kuvasta!
Tässä me tytöt ihmetellään tepon ehtymätöntä energiavirtaa :)
Kiitos Sannalle kuvasta!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
